keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Viimeinen vuosi pähkinänkuoressa jatkuu...

Palattuani Jenkkilänreissulta kotona odotti työnsarkaa, sillä parin viikon päästä kotiini saapuisi tärkeä vieras Kaliforniasta, tanssijatar ja kehotyöläinen Deb Rubin. Olin kutsunut hänet Suomeen opetus- ja esiintymisreissulle tavattuani hänet Wolverhamptonissa Alexis Southallin järjestämässä Infusion Emporium-tapahtumassa lokakuussa 2012. Tasan vuotta myöhemmin hän sitten saapui tänne. Deb sattui tulemaan Suomeen juuri samana päivänä, kun siskoni oli synnyttänyt esikoisensa, joten haettuamme Debin lentokentältä vanhempieni kanssa kävimme samaan syssyyn tarkastamassa suvun nuorimmaisen.

Debin tapahtuman flyeri. Design Visa Knuuttila
Deb asusteli luonani miltei viikon, joten kerkesimme touhuta työasioiden lisäksi muitakin juttuja, kuten käydä antiikkiliikkeessä, josta Deb löysi täydelliset kengät.

Kuva Deb Rubin
Perjantaina 18.10 oli toinen kabaree Ravintolalaiva Wäiskissä. Debin kurssit houkuttelivat paikalle myös ulkomaisia tanssijoita, joten sain kasaan hienon kansainvälisen esiintyjäkaartin paikalle saapuneen yleisön iloksi!

Underground Cabaret 2 line-up. Kuva Rachel Roth.
Tässä oma sooloni Wäiskiltä. 


Tässä myös Kaira Triben ensimmäinen esitys siltä illalta.


Lauantai ja sunnuntai kuluivatkin sitten tiiviisti tanssitunneilla, Deb opetti kahden päivän aikana yhteensä kymmenen tuntia tanssia ja kehonhuoltoa, ja paikalle oli saapunut oikein kiitettävästi porukkaakin. 




Väsyneet mutta onnelliset :) 
Päättäjäislounas ulkomaisten vieraiden kanssa nepalilaisessa ravintolassa.
 Kuvassa vasemmalta lukien Alli, minä, Deb ja Ane sekä Viron edustus Mari, Jaana, Krete ja Maris.
Kun työt oli hoidettu pois alta, vein Debin viettämään päivää Helsingissä. Koska sää oli lokakuuksi poikkeuksellisen leuto, vein hänet mm. Suomenlinnaan kävelylle. 

Karvalakkimallit :) 

Deb ihmettelee Helsinkiä ratikassa :D 
Debin lennettyä takaisin rapakon taa työtahtini vähän helpotti, ja loppuvuosi meni keskittyen viikkotunteihin, muutamiin pikkujoulukeikkoihin ja omaan harjoitteluun, joka kaiken muun hötäkän keskellä jää helposti listan loppupäähän. Yksi Rachel Bricen 8 elementistä on "Practice", jossa käsittelimme oman harjoittelun jäsentämistä päiväkirjoin ja aikatauluin sekä olennaisimpien asioiden priorisoimista. Tunnen tarvetta selkeyttää omaa harjoittelufokustani, mutta toisaalta, on niin paljon kaikkea mitä haluan tehdä! Nyt kun valmistaudun Bricen koulutuksen toiseen osaan, "Kultivaatioon", on yksi ennen kurssia tehtävistä tehtävistä nimenomaan treenipäiväkirjan ylläpitäminen tietyn aikaa. Ja niin siis kyllä! Sain paikan jatkokurssilta Portlandista ensi lokakuulle! Tähän voisinkin täräyttää ylpeydellä "Initiaatio" sertifikaattini, joka tuli postissa jälkikäteen.


Mutta palatakseni treenipäiväkirjoihin, aloitin säännöllisen harjoittelupäiväkirjan pitämisen heti Suomeen palattuani, ja olen muutamia aukkoja lukuunottamatta päivittänyt sitä melko tunnollisesti. Tuntuu hassulta, etten ole aikaisemmin tehnyt itselleni selkeää harjoittelupäiväkirjaa, kun kuitenkin tunneille teen tietenkin opetussuunnitelmat, ja mietin kokonaisuuksia ja tavoitteita tietyllä aikajanalla. Huomaan kuitenkin selkeästi, että minun on vaikea priorisoida, mihin oman treeniaikani käytän. Haluaisin oppia tosi monia uusia juttuja ja perustekniikkaa pitää jatkuvasti hioa, valmiita koreografioita pitää tuottaa säännöllisesti omiin ja oppilaiden tarpeisiin ja kehoa pitää huoltaa, jotta se pysyy perässä tässä kaikessa. Pitää yrittää kehittää niitä alueita, joilla on heikko, mutta kuitenkin tunnistaa omat vahvuutensa ja työskennellä niiden kautta. On hyödyllistä tehdä itselleen muistiinpanot siitä, että minkälainen harjoittelu on olennaista juuri sillä hetkellä, sen hetkisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Esiinnyin vielä ennen vuodenvaihdetta mm. Atelieri O. Haapalan juhlissa Bar Dubrovnikissa, tässä potretti, jonka kävin ottamassa heidän "kabinetissaan".



Alkuvuosi 2014 meni uusien ryhmäkoreografioiden työstämisessä valmiiksi ja tulevan kesän Tribal Summer Campin pohjatyössä. Yksi oppilaani, joka muutti vuosi sitten Slovakiaan, yhytti minut Rustiquan tanssijoihin, joiden tunneilla käy Bratislavassa. Ei mennyt aikaakaan, kun uuden Summer Campin ainekset olivat kasassa, ja hyvää kuhinaa ilmoilla.
Huhtikuussa oli etelänaapurissa taas Infusion Tallinn-tapahtuma, joka on kasvanut jo ihan festivaalin mittoihin, tuoden tänä keväänä kerralla kolme kansainvälistä opettajaa paikalle. Kami Liddle (USA), Alexis Southall (UK) ja Violet Scrap (Italia) houkuttelivat paikalle runsaasti tanssijoita Virosta ja lähiympäristöstä, ja näin siellä monia rakkaita ystäviä mm. Ruotsista.


Lähdin reissuun jo keskiviikkona, sillä silloin oli Alexiksen "ylimääräinen" työpaja, ITS (Improvisational Tribal Style) Hotpot style. Unmatan Amy Sigillin luoma moderni versio ATS-formaatista on kasvattanut suosiotaan viime aikoina, ja euroopassakin alkaa olla jo sertifioituja opettajia. Southall on yksi heistä, ja ohjaa kotimaassaan Iso-Britanniassa lajin tunteja ja omia esiintyviä ryhmiään. ITS on ehdottoman hauskaa, nopeaa ja härskiäkin, ytimiään myöten katutanssien maustamaa. Pidin tunnista, ja tanssisin ITS:a mieluusti enemmänkin. Suomessa sitä ei valitettavasti opeta vielä kukaan.

Esiinnyin festivaalien molemmissa näytöksissä, perjantain haflassa Kaira Triben kanssa ja lauantain gaalassa soolona. Tässä esityksemme perjantaina, saman numeron Kairat esittivät UGC kolmosessa isommalla porukalla, ja ilman minua.
 


Pernilla Sund, Kami Liddle, minä ja Gita Vinlander "Around the World"-gaalashown jälkeen. Kuva Chrissy Kiss.

Kainalossa kannibaali, koko tapahtuman Primus Motor Jaana Hansman. Kuva Chrissy Kiss.

Viikonloppu oli kaikkiaan hyvin tanssintäyteinen, esiintymisten lisäksi pe-su akselilla oli 15 tuntia opetusta, olin tietenkin kahminut itselleni ne kaikki. Tekniikkaa ja eleganssia Kamin kanssa, ilmaisua ja improvisaatiota Violetin kanssa ja Jamila Salimpourin formaatin perusteita Alexiksen kanssa. Sunnuntai-iltana väsytti jo melkoisesti.
Violet Scrapin viimeisen työpajan päätteeksi napattu ryhmäkuva.
Toukokuussa kävimme pienen Kairaporukan kanssa näyttäytymässä jälleen Arabian Katufestivaaleilla. Työstin myös yhteisprojektia Anna Afran kanssa. Anna opettaa Tribaltanssikeskuksella, ja on myös 8 elements-initioitu. Itse asiassa menemme samalle kurssille lokakuussa jatkamaan opintoja. Olimme jo jonkun aikaa suunnitelleet yhteisiä treenejä, ja päätimme sitten laittaa hynttyyt yhteen Underground Cabaret-duettoa varten. Tästä lisää seuraavassa blogikirjoituksessa, joka keskittyy pelkästään Summer Campiin ja UG Cabaretiin.
Viikkotuntien kevätkausi päätettiin toukokuun viimeisenä perjantaina hikiseen tanssintäyteiseen haflaan Vattulassa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti